75 päivää siihen, kun neljän naisen kopla suunnistaa ensin lentokentälle, sitten Portugalin Portoon. Tarkoituksemme on kävellä kahdeksan päivän aikana Santiago de Compostelaan.
Espanjan kertausta
Tämä on testikirjoitus, koska opettelen kirjoittamaan kännykällä blogia matkaa ajatellen.
Viipalekuvat ja lukuisat muut tutkimukset eivät ole ilmiantaneet mitään vakavaa, kasvaimia tai muuta. Sen sijaan kolesteroli on saatava alas ja verta ohuemmaksi. Näin estetään tulppien syntyminen verisuoniin. Uniapnean tutkiminen meni plörinäksi, mutta väitän, että syy ei ole minussa. Eilen aamusella Asentaja eri osastolta tuli laittamaan läjän piuhoja ympäri kroppaani. Ne pitäisi yhdistää oikein nukkumaan mennessä. Lisäksi sormeen teipata jotain ja sieraimiin samoin. Asentaja ei vaan ottanut selvää, että minut kurvattaisiin pyörätuolilla tuota pikaa taas yhteen laitteeseen, sydänultraan. Ja siellä lääkäri nyhti sekä juuri laitetut piuhat että kauemmin rintakehässäni roikkuneet johdot iloisesti irti! Johtokasa sylissä osastolle, jossa kukaan ei ollu tietoinen, miten piuhat pistellään. Yön kippuroin johtoineni kunnes aamulla tajusin että sieraimiin jäi piuha laittamatta! Nyt odottelen, saako keuhkolääkäri tarpeeksi tietoa vai pitääkö testi uusia. Jos on uniapneaa, eli hen...
Viikonloppuna rukoilin, mille lääkärille minun pitäisi hakeutua. Pää on aamuusin usein kipeä, ei normaalia. Poskiontelot vaivaa. Sain rukousvastauksen maanantaina. Olimme töistä kirpparilla. Minulle tuli kummallinen, etäinen olo. Eräs maahanmuuttajaäiti sanoi minulle jotakin. En ymmärtänyt mitä hän sanoi, vaikka kuulin hänen puhuvan. Näin hänen hämmentyvän, kun en vastannut. Minusta tuntui, että vasen suupieleni roikkuu ja aloin väännellä naamaani. Viimein mongersin jotain, mitä lie. Hetken päästä kerroin työkaverille oudosta olostani. Hän sanoi viisaasti: istu siihen, tulen hakemaan sinut kohta. Pomoni tuli paikalle, soitin terveyskeskukseen - oloni oli heti kohta jo normaali - selostin tilanteen, lähete keskussairaalaan, jonne esimieheni vei minut eikä jättänyt ennen kuin minut vietiin valvomoon. Kaksi yötä sairaalassa, täysihoidossa. Kaikki mahdolliset kokeet tehty viipalekuvauksista ja monesta ultrasta lähtien. Minulla on levännyt ja hyvä olo. Olen niin kovin kii...
Minulla on mennyt puurot ja vellit sekaisin näiden blogien kanssa. Jatkossa kirjoitan tuolle sivustolle: phakkola.wordpress.com Tuohon kirjoitan silloin, kun kotikone ei ole käytettävissäni, eli kun olen jossain reissussa. Onnea vaan kovasti kaikille muille blogisteille; toivottavasti olette fiksuja hoksaamaan kaikkia kiemuroita, mitä nettimaailmassa vilisee. Itse en ole, joten olen kiitollinen lapsiltani saamasta avusta!
Kommentit
Lähetä kommentti